Jumppahurja goes RVP

Jumppahurjan yhdeksännessä raportissa treenataan reisiä, vatsaa ja pakaroita RVP-tunnilla.

Reidet-vatsat-pakarat, eli lyhyesti RVP nauttii ”piireissä” mainetta raakana ja hapottavana tehotuntina. Olen puoliksi huomaamattani vältellyt ja vaivihkaa pitkittänyt kyseiselle tunnille kirjautumista. Ei ole ollut fiilistä, tai sitten en ole ennättänyt kun ollut jotain helpompaa, miellyttävämpää tekemistä. 

Tänään ei kuitenkaan mikään muu jumppa sovi aikatauluun ja se on Jumppahurjalle merkki universumilta. On aika testata RVP!

Testiympäristönä toimii jälleen Mäkelänrinteen Urheiluhallin hot-alue, johon olen suuresti tykästynyt. Välineiksi tarvitsemme vain maton ja kuminauhan. Tunnustelen eri värisiä kummareita ja päädyn vihreään, joka on nopeasti arvioituna vastukseltaan keskitasoa. Olen ajoissa tunnilla joten ehdin venytellä itsekseni viitisen minuuttia ennen aloitusta.

Lämmittely tehdään askellusharjoituksella, joka alkaa marssilla eteen ja taakse, polvea nostaen, välillä lattiaa sormenpäillä sipaisten. Nämä ovat minulle vaikeita. Sekaannun askelissa jotka näyttävät olevan muille melkein kuin dna:han koodattuja. Silmänurkastani näen yhdessä muodossa, samassa tahdissa marssivan ryhmän, jonka liike on synkronoitu yhtä tarkasti kuin musikaalin tanssinumero. Näennäinen helppous jolla muut kuviosta suoriutuvat sekottaa minua entisestään. Häkellyn ja kohellan entistä pahemmin. Saan juuri ja juuri muutaman jotenkuten onnistuneen toiston aivan kunkin lämmittelysarjan loppuun, ennen siirtymistä uuteen tehtävään. Kokemuksesta onneksi tiedän, että jokainen kerta samalla tunnilla on aina edellistä helpompi, kun askeleet hitaasti mutta vääjäämättömästi syöpyvät tajuntaani . Lämmittely ajaa kuitenkin asiansa ja saan paidan kostumaan, eihän se tosin hot-alueen 32’-asteen lämmössä paljoa vaadi. 

Varsinainen jumppa alkaa kuminauhan asettelulla molempien jalkojen polvitaipeeseen. Teemme puolittaista kyykkyä, jonka matalassa asennossa levitämme haaraa, astumalla vuorojaloin puolen metriä ulospäin. Ohjaaja painottaa polvikulman muotoa ja vakautta. Kärsin ikävästä kulumasta oikeassa polvessa ja liike on kuin suoraa kuntouttajan käsikirjasta. Tunnin kuluessa saan ilokseni huomata, että niin ovat monet tulevistakin liikkeistä. Kaava vaikuttaa olevan että ”pattereissa” tehdään vuoroin jalkoja ja vuoroin corea. 

Settien väleissä on lyhyitä juomataukoja, eikä tahti ole muutenkaan niin hurja kuin olin huhupuheista ymmärtänyt. Hapottavin yksittäinen liike on kyykkysarja, jossa joustetaan alhaalla niin, että viimeisellä kierroksella tehdään kymmenen joustoa. Kovaa kamaa oli myös samassa patterissa tehty vuorikiipeilijä, jossa ”kiipeäminen” tapahtuu niin, että punnerusasennosta kurotetaan polvella vuorojaloin aina saman puolen käden kyynärpäähän. 

Alkulämppää lukuunottamatta kaikki tunnilla tehtävät liikkeet ovat tarpeeksi yksinkertaisia ollakseen Jumppahurjalle tehokkaasti suoritettavissa. Osa manöövereistä on silti uusia, mielenkiintoisia ja sopivasti haastavia. Mieleen jäi esimerkiksi vaikeasti selitettävissä oleva, tasapainoa vaativa, kuminauhan kanssa tehty pakaraa aktivoiva maastaveto. 

Tunnin jälkeen vaihdan puolihuolimattomasti muutaman sanan itseäni nuoremman naisoletetun kanssa. Mainitsen ettei tunti ollut niin raskas kuin olin kuulopuheiden perusteella pelännyt. Hänen mukaansa eri vetäjien ohjelma ja tempo vaihtelevat hyvinkin paljon ja suosittelee kokeilemaan Anna S. nimisen ohjaajan RVP:tä, jos kaipaan kovuutta. Lupaan panna nimen korvan taakse, vaikken todellisuudessa kaipaa ainakaan juuri nyt muuta, kuin lillumista allasosaston poreissa. 

Jumppahurja suosittelee RVP:tä kaikille kompaktista ja tehokkaasta treenistä kiinnostuneille!

RVP 60 min. (hot), Urheiluhallit Mäkelänrinne
Vetäjä: Pinja H.
Aktiiviset kilokalorit: 299 KCAL
Kokonaiskilokalorit 351 KCAL
Keskisyke: 122/min (korkein 145/min)

Kuva: Maija Vihermaa

Lisää luettavaa